Kesäriehassa reippailtiin heinäkuun viimeisenä lauantaina

Kesäriehassa EBK:n historian 13. kerta keräsi mukaansa sopivasti 13 osallistujaa viime vuoden riehan tapaan. Sääolosuhteet eivät olleet tällä kertaa ihan niin optimaaliset, että olisi päästy nauttimaan saappaanheitosta tai raskaiden biljardipallojen työnnöistä uljaiden adoniksien paljaiden vartaloiden vilskeessä. Sen sijaan tällä kertaa EBK:n riehailijat osoittivat vahvaa mielenlujuutta ja joustokykyä, kuinka lajeja voidaan olosuhteiden pakosta joutua muokkaamaan ja suorittamaan poikkeuksellisissa olosuhteissa edellisvuosiin verrattaen. Ja silti nähtiin huippusuorituksia, valtavaa kannustusta ja riemua, erittäin särmää ja tarkkaa tuomaritoimintaa kaikista sään tuomista epämukavista haasteista huolimatta. 

Rieha pysyi täydellisesti aikataulussaan ja päättyi yhdeksän lajin jälkeen ravintola Casanovan saunaterassille palkintojenjakoon. Sinnikkäimmät riehailijat jatkoivat ravintolamaailmassa aina päätyyn asti tai sitten suuntasivat biljardipelien pyörteeseen EBK:n klubille.

Rieharaportti 07/2023

Kaikki saapui Kesäriehaan ajallaan eli 11:30 mennessä. Heti alkuun saatiin hieman hitskokkia, kun Tomi Lindroos saapui riehapaikalle sähköpotkulaudalla viilettäen vain muutamia sekunteja ennen määräajan päättymistä. Kaikki ansaitsivat kaksi lisäpistettä saapuessaan ajoissa kesän kohokohtaan.

Avajaispuheissa kesäriehan isäntänä hääräsi EBK:n puheenjohtaja Joni Ahola kertoen hieman muutamalla sanalla kesäriehan historiaa huomauttaen myös, että tämä on jo 13. kerta, kun upea kesätapahtumamme järjestetään. Uusiakin osallistujia riehassa nähtiin joka on aina mahtavan hieno piristys koko päivän kulkuun. Ja olihan meillä paikalla myös upeasti kannustajiakin heti alkumetreiltä lähtien joten lajit pääsivät upeasti käyntiin.

1. laji: Kaisapallojen tarkkuusheitto

Ensimmäinen laji pääsi starttaamaan hyvissä ajoin jo 15min ennen laskettua aikaa eli puolta päivää. Tänä vuonna avajaislajiksi valikoitiin Kaisapallojen tarkkuuskilpailu. Biljardikeppi toimi n. 10 metrin päässä maalina johon jokainen kisailija heitti kaisapallosarjan kaikki viisi palloa tarkoituksena päästä mahdollisimman lähelle keppiä tai jopa osua siihen joka siivitti aina suoraan jatkopaikkaan.

Tämän vuoden lajeissa useimmat pelattiin kolmen kierroksen menetelmällä missä alkukierroksen sotureista yhdeksän eteni toiselle kierrokselle ja toiselta kierrokselta viisi finaalikierrokselle. Taso oli kova, kun peräti kolme ampui kaisakuulan suoraan tolppaan päin. Viime vuoden riehaykkönen Joni Ahola mm. iski heti turnauksen ensimmäisellä heitollaan pallon tolppaan ja osoitti, että tänne ei olla tultu leikkimään vaan pelataan tosissaan.

Toiselle kierrokselle vaadittiin vähintään 83cm päähän tehty suoritus. Finaaliin sen sijaan pääsi enää 65cm tuloksella. Finaalissa Mikko "Skobe" Kauppinen iski ainoana pallon tolppaan ja nappasi riehan ensimmäisen lajivoiton nimiinsä. Skoben nousu voittoon oli siinä mielessä huikea, kun hän selvitti tiensä jatkoon avauskierroksen viimeisenä pelaajana. Toiselle sijalla kampesi Joni Ahola joka jäi vain 3cm päähän kepistä ja kolmanneksi palloja viskeli Tuomo Träff.

2. laji: Keppiakrobatia

Keppiakrobatia, otettiin jälleen vastaan lämpimästi. Alkukierroksella ideana oli tasapainotella pool-keppiä yhtä tai kahta sormea käyttäen. Kilpailijat joutuivat pitämään sormea butissa 30 sekuntin ajan varmistaakseen pääsyn jatkoon ja muut vielä ympärillä katsoivat ja kannustivat mukavilla kannustushuudoilla. Suorituksia ei helpottanut ainakaan pienet puuskatuulet mitä aina silloin tällöin toisille tuli ja toisille taas suotiin tyyni keli.

Toiselle kierrokselle selvisi lopulta mukaan, jos sai kepin pysymään 10 sekuntin ajan pystyssä. Näistä yhdeksästä peräti viisi piti kepin tanassa tuon vaaditun 30 sekuntin ajan. Toisella kierroksella hommaa vaikeutettiin ja pelaajien piti pysyä vajaan metrin halkaisijaltaan olevan hulavanteen sisällä. Vain Mikko Paajanen ja Teemu Träff selvittivät tämän toisen kierroksen haasteen ongelmitta läpi. Reilun 12 sekuntin suorituksella pääsi vielä finaaliin jossa viisi parasta ratkaisi voittajan.

Finaalikierroksella vaikeusaste kasvoi reilusti sillä suoritus piti tehdä vain yhdellä jalalla seisten (toinen jalka ei saanut nojata toiseen). Yksi oli finaalissa ylitse muiden, Mikko Paajanen taiteili kepin vartta pidellen mukavasti peräti 22 sekuntia. Lajin toiseksi paras suoritus nähtiin Teemu Träffiltä joka finaalissa piti keppiä melkein 10 sekuntia pystyssä. Ja Mikko Kauppinen nappasi jo toisen podiumpaikan peräkkäin mihin riitti reilu 6 sekuntin rykäisy.

3. laji: Saappaanheitto

Yksi kesäriehan urheilullisimmista lajeista oli tietenkin uljastakin uljaampi Saappaanheitto. Sen voittaja on kuin formulakisoissa Monacon osakilpailun voittanut. Heittosektoria oli selkeytetty ja pidettiin leveänä jotta heittäjät pääsivät revittelemään. Ja parhaimmathan pääsivät sinkoamaan saapasta peräti kuusikin heittoa, kun viisi parasta selvisi finaaliin.

Avauskierroksen pisin heitto lähti Joni Aholalta joka sinkaisi saappaan lukemin 26,07m. Toisella kierroksella Jouni Kelokaski heitti saappaan jo lukemiin 28,49m joka olikin lopulta koko turnauksen pisin heitto. Finaalikierroksella Jouni ei kuitenkaan pystynyt enää toistamaan samaa ja mestariksi heitti Mikko Paajanen jonka viimeisen kierroksen 27,70m oli lopulta selkeä finaalikierroksen ykkönen. Avauslajin voittanut Mikko Kauppinen oli saappaanheiton toiseksi paras.

4. laji: Tuplamökkitikka

Mökkitikka sai viime vuonna lisänimikkeen X, koska tarjoiltiin lisävivahteena pientä paritwistiä jo perinteiselle lajillemme. Tällä kertaa nimeksi kirjattiin Tuplamökkitikka, koska parikilpailun sijaan kisa heitettiin kahteen eri tikkatauluun. Toinen oli normaalisti tolpassa, mutta toinen tikkataulu oli maassa johon heitettiin roikkoheitoilla tikat. Kullakin kierroksella pelaajat heittivät siis 10 tikkaa.

Noin 4,5m päästä heitetyt heitot heitettiin jo pienessä tihkusateessa, mutta se ei menoa haitannut. Osa oli myös varustautunut, osaa taas ei sade vaikuta lainkaan ja tavaroille sekä naposteluille oli viritetty omat sateenvarjot ja suojat.  

Avauskierroksen kaksi selkeästi parasta pelaajaa olivat Tuomo Träff (40) ja Joni Ahola (37) jotka leiskauttivat tikat omiin lukemiinsa. Monelle haastetta tarjosi se, että tolpassa killunut tikkataulu hieman heilui ja roikkuheitoilla tuotta päänvaivaa saada ne pysymään taulussa. Jatkoon selvisikin lopulta vielä vain 17 pisteenkin turvin.

Toisella kierroksella alkoi heittäjille "tatsi" löytyä ja toinen toistaan komeita suorituksia heiteltiin liuta. Finaaliin vaadittiinkin jo 37 pistettä ja koska viides sija meni jakoon, oli finaalissa sitten peräti kuusi heittäjää. Tuomo oli ennakkosuosikkina voittaen toisen kierroksen näytöstyyliin (53), upeasti heitti myös Late ja Tomi (41) sekä muut jatkoon päässeet Teme (38), Jaakko ja Skobe (37). Mainittakoon Jaakon 37 kierroksesta vielä, että siihen mahtui vielä yksi tyylikäs ohiheitto joka tapahtui Jaakon napauttaessa tikkansa tarkkaakin tarkemmin suoraan häränsilmään punaisen nappulan lennellen pitkin nurmikkoja. Tikka vaan ei tästä onnettomuudesta pysynyt kiinni vaan päätyi asfaltille.

Finaalikierroksella näkyi pientä tasolaskua tuloksissa, mutta silti podiumpaikalle vaadittiin selkeästi yli 40 leiskautus. Lauri Kankkunen oli kolmas tuloksella 43. Finaalin päättänyt Tuomo Träff nousi niukasti kakkoseksi tuloksella 44. Teemu Träff sen sijaan paransi tulostaan kierros kierrokseltaan aina riittävästi ja 50 pistettä oli lopulta komea voittotulos.

Tasan kello kolmeksi Ravintola Big Mama toimitti meille kymmenkunta pizzaa kesäriehastelijoiden nälkää lieventämään. Sade yltyi niin kovaksi, että leiri siirrettiin uimahallin etupuolelle katoksen alle jossa pizzat nautittiin ja muutakin naposteltavaa napsittiin. ennen seuraavia lajeja.

Ruoansulatuslajina toimi tuttu kolikon seinäänheitto.

5. laji: Kolikon tarkkuusheitto (+ kruuna/klaava)

Kolikon tarkkuusheitto käytiin tänäkin vuonna tuplaeliminaationa. Lajia oli tuunattu viime kerralla lisäämällä tuurielementiksi kolikonheitto ja samaa kaavaa käytettiin myös tänä vuonna. Ennen jokaista ottelua heitettiin parille kruunaa ja klaavaa. Tämän hävinnyt joutui heittämään tarkkuusheiton sokkona.

Olosuhteiden pakosta kolikon sijaan käytettiin "chippejä" ja peliseinääkin jouduttiin hiukan modifioimaan jotta se on kisakelpoinen. Hyvässä hengessä ja joustavalla ajattelumaailmalla 12 kisailijaa jatkoi viidenteen lajiin. Henry Grahn oli tässä välissä joutunut jättämään riehat kesken ja astui takavasemmalle. 

Tusinan verran pelaajia Kaisakaaviossa tuplana loppuun asti pelatun kamppailun finaaliin marssi tyylipuhtaasti ilman tappioita Tomi Lindroos. Finaalissa Lindroos sai vastaansa kokonaistilanteen ykkösen Mikko Paajasen joka oli sinnitellyt finaaliin yhdellä piikillä saaden sen juuri Tomilta kolmannella kierroksella.

Finaalissa riehakärki Paajanen oli iskussa ja iski Tomin kahdesti kanveesiin 2-0 ja 2-0 vieden jo kolmannen lajivoiton nimiinsä viidestä pelatusta lajista.

6. laji: Potku (tarkkuuspotkukilpailu)

Olosuhteiden pakosta pituuspotkun sijaan oli kuudes laji vain nimeltään potku, mutta oikeastaan kyse oli tarkkuuspotkusta. Nyt tiukkaan muottiinsa pumpatuille telepalloille ei annettu pituuspotkun tapaisesti kyytiä vaan reilun kymmenen metrin päästä yritettiin osua tolppaan (biljardikeppi). Kukin kilpailija sai kolme palloa potkaistavaksi ja lähimmäksi tolppaa päätynyt pallo mitattiin sentin tarkkuudella. Osumalla sai suoran jatkopaikan.

Kesäriehan tuomaritoiminta oli ansiokasta ja särmä säilyi olosuhteista huolimatta. Vaikka pelaajat saivat vuorollaan olla sateensuojassa, niin tuomarit joutuivat seisomaan sateessa koko kilpailun ajan.  Varsinkin sadetuomareilta Jounilta, Skobelta ja Paajikselta hienoa tekemistä sekä muiltakin tuuraajilta. 

Heti alkukierroksella rankingkärki Paajanen potkaisee pallon tolppaan ja jatkaa vahvaa tekemistä. Alle metrin suorituksilla ei ollut asiaa jatkoon. Toisella kierroksella jatkoon vaadittiinkin jo 72 senttiä ja vastaavasti rankingkakkonen Skobe iskee pallon tolppaan. Finaali on kuitenkin se mikä ratkaisee ja finaalin ensimmäiseksi kirjataan uutena lajivoittajana Henri Timonen joka iskee juuri oikeaan aikaan pallonsa tolppaan ja tämä riittää lajivoittoon. Kakkoseksi pelasi tasaisen vakuuttavaa tekemistä suorittanut Tuomo (16cm) ja pronssille Teme (40cm).  Kisa kokonaiskilpailusta käy kuumottavan tasaiseksi.

7. laji: Frisbeegolfin tarkkuusheitto

Pelin tullessa tiukemmaksi ja sääolosuhteiden ollessa edelleen hiukan normaalia kosteammat siirryttiin samalla hyväksi havaitulla uudella alustalla frisbeeheiton pariin. Noin 15-20 metrin päässä olevalta lampputolpalta singottiin kolme fribaa ja tarkoituksena mahdollisimman lähellä keppiä tai jopa osuma jolla suoraan jatkoon. Kiemurat frisbeet sadekelillä ei tarjonnut mullistavia tuloksia, joskin hyviä ja täydellisiäkin tulossuorituksia nähtiin, kuten tuloslistalta käy ilmi.

Finaalissa kovan suorituksen teki heti avausheittäjä Hanski pudottaen frisbeensä vain 10 sentin päähän hallitulla rollerilla. Voitto kuitenkin karkasi niukasti, kun Teemu Träff heittikin osuman juuri oikeaan linjaan ja kops keppiin ja voittoon. Joni mahtui vielä podiumille tullen kolmanneksi.

Koska moni oli jo vähän kylmissään jatkuvan vesisateen vaan jatkuessa, päätettiin viimeiset kaksi lajia kilpailla Casanovan saunatiloissa. Siirtyminen Ravintola Casanovaan tapahtui näin jo hieman ennen klo 18. Osa taisi reippailla, mutta moni pääsi mukavasti autokyydeillä perille. 

Saavuttiin Ravintola Casanovaan jo hiukan etuajassa minkä vuoksi sauna oli vasta lämpenemässä. Siinä ehdittiinkin sopivasti käydä läpi pistetilanne, esitellä uusi Pingislaji ja asettua muutenkin aloille virvokkeiden ja mahtavan yhteishengen kanssa.

Teemu Träff oli siirtynyt johtoon 58:n pisteen turvin. Mikko Paajanen ja Mikko Kauppinen olivat neljän pisteen päässä vaatimassa piikkipaikkaa takaisin Mikolle. Tuomo Träff oli hiipinyt neljänneksi taka-alalle 9 pisteen päähän Mikoista. Jonikin oli vielä kamppailuissa mukana 41 pisteellä.

8. laji: Ping-Pong-Poks

Uutena lajina tuli mukaan pingis, mutta tarkoitus ei ole pelata pingispöydällä eikä pompotella pingispalloa vaan mailoja ja palloja sovellettiin vähän kolikonheiton tyyliin. Alkuperäinen idea oli hiukan kenttäurheilumallinen, mutta nyt sisätiloissa peliareenana toimi Casiksen takapihan lehtikasoilla täyttämä alue jossa kiertopalkinto toimi maalina.

Kaisan hakukaaviolla pelattiin loppuun asti ja kaavion 12. pelaaja Jaakko Kahima oli jättänyt riehan kesken ja loppuun vedeltiin 11 pelaajan voimin. Avauskierroksilla Joni pudotti rankingkärki Temen niukasti 2-1 joten taistelu kesäriehan mestaruudesta kärkinelikon kanssa säilyi vielä jännittävänä. Kärkinelikosta kuitenkin vain Tuomo pystyi pelaamaan kärkikolmikkoon joten merkittäviä eroja ei toiseksi viimeisessä lajissa vielä tullut mestaruuden tavoittelijoiden kesken.

Vakuuttavinta jälkeä matkalla finaaliin tarjosi Jouni Kelokaski joka voitosta voittoon iski itsensä puhtaalla viiden ottelun suoralla. Seurakseen finaaliin Jouni sai Hanski Lindroosin joka oli päättänyt tällä kertaa menestyä ja voittikin Jounin kahdesti finaalissa suoraan 2-0 ja 2-0. Näin Hanskista uusi kesäriehan lajivoittaja Pingikseen ja hänen poikansa Tomi Lindroos sen sijaan joutui tyytymään toisen pään kärkisijaan.

9. laji: The Hattu

Legendaarinen Hattu näyttelee täydellistä tuuriroolia vielä kisojen päätöslajina. Hattuhan on hauska mutta dramaattinen laji, jossa jokainen osallistuja laittaa jotkut samankaltaiset tunnistekortit hattuun sisään (Kesäriehassa pokaaliin). Sitten onnetar nostaa jonkun korteista. Lajista on useampia eri versioita. Kesäriehassa pidetään pidemmällä kaavalla, mutta esim. juomapeleissäkin hyvin monen tuntema hattu voidaan ratkaista nopeallakin versiolla (kenen kortti tulee => ostaa muille juomat). Loistavaa ajanviihdettä!

Ennen The Hattua (joka voisi olla myös nimeltään The Pytty olosuhteiden vuoksi) tilanne kärjessä oli se, että jos Teme olisi enintään kolmas ja Paajis voittaisi, nappaisi Paajis mestaruuden. Tai neljäs niin Skobella olisi mahdollisuus mestaruuteen tai jos Temen kortti tulisi ensimmäisenä niin Tuomokin olisi voinut voittaa.

Paajiksen ja Skoben kortit tulivat pokaalista jo viidentenä ja kuudentena perätysten mikä tarkoitti Temelle jo varmaa mestaruutta. Ja koska viimeisenä pokaalissa oli enää Tuomo Träffin kortti, tiesi tämä Kultaranteen upeaa nousua vielä koko kesäriehan kakkospaikalle.

Kesäriehan 2023 lopputulokset:

1. Teemu Träff 72 pistettä, 2 lajivoittoa, 1 kakkossija, 2 kolmossijaa
2. Tuomo Träff 67 pistettä, 1 lajivoitto, 2 kakkossijaa, 2 kolmossijaa
3. Mikko Paajanen 64 pistettä, 3 lajivoittoa
4. Mikko Kauppinen 64 pistettä, 1 lajivoitto, 1 kakkossija, 1 kolmossija
5. Hannu Lindroos 51 pistettä, 1 lajivoitto, 1 kakkossija, 1 kolmossija
6. Jouni Kelokaski 51 pistettä, 2 kakkossijaa, 1 kolmossija
7. Joni Ahola 51 pistettä, 1 kakkossija, 1 kolmossija
8. Lauri Kankkunen 47 pistettä, 1 kolmossija
9. Tomi Lindroos 45 pistettä, 1 kakkossija
10. Henri Timonen 44 pistettä, 1 lajivoitto
11. Pena Kalliomäki 31 pistettä
12. Jaakko Kahima 27 pistettä   (7/9 lajia)
13. Henry Grahn 9 pistettä   (4/9 lajia)